Puheenvuoro nostaa esiin Kertomuksen vaarat -tutkimusprojektin kohtaamia ja käsittelemiä tiedeviestinnällisiä haasteita sosiaalisessa mediassa. Projekti loi sosiaalisessa mediassa ainutlaatuisen joukkoistamiskampanjan, jolla kerättiin esimerkkejä kertomusmuodon välineellisestä käytöstä eri elämänalueilla. Kerättyjen esimerkkien popularisoivat narratologiset analyysit hankkeen Facebook-sivulla ovat herättäneet tunnereaktioita laidasta laitaan. Katsauksessa pohditaan kirjallisuustieteen, kertomuspuheen, affektien ja sosiaalisen median suhdetta sekä analysoidaan hankkeen omia toimintatapoja. Mitä "Kertomuksen vaarojen" sometoiminnasta voisi oppia
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttanut erityisesti nuorten lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoi...
Koronatestitulos on negatiivinen, mutta infektion yleisoireet eivät hellitä. Lääkäri pohtii ääneen, ...
Puheenvuoromme käsittelee kirjallisuustieteen menetelmien ja näkökulmien esille tuomista laajemmalle...
Sosiaalinen media on muuttanut tarinankerronnan retorisia mekanismeja ratkaisevasti. Juuri nyt liiku...
Tarkastelemme artikkelissamme sitä, millä tavoin oppilaat kuvailevat, selittävät ja arvioivat opetta...
Vuosi 2021 on julistettu tutkitun tiedon teemavuodeksi. Tutkitun tiedon teemavuosi on opetus- ja kul...
Marko Hautalan Leväluhta (2018) kertoo Vallin perheen useissa aikatasoissa liikkuvan synkän pohjalai...
”Liha- vai kasvisruoka” on kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Mutta kriittisen monilajisen ka...
Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä symp...
Kulunut kevät on ollut kaiken kaikkiaan ihmeellinen. Tieteellisten lehtien toimintaa koronavirus ei ...
Kuvailun perusta: Nimeke julkaisun nimiönäytöltä.Instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot [Sibelius...
Artikkeli tarkastelee sekä yksilön että ryhmän näkökulmasta epävarmuuden kohtaamista, jonka oppimise...
Tässä artikkelissa tarjoamme autoetnografisen katsauksen kahteen soveltavaa kielentutkimusta ja kork...
Rovaniemeläinen kasvatustieteen apulaisprofessori Päivi Rasi, 52, innoittuu opettamisesta ja kävelem...
Tieteessä tapahtuu -lehdessä (5/2020) Salla-Maaria Laaksonen ja Petro Poutanen kirjoittivat tiedevie...
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttanut erityisesti nuorten lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoi...
Koronatestitulos on negatiivinen, mutta infektion yleisoireet eivät hellitä. Lääkäri pohtii ääneen, ...
Puheenvuoromme käsittelee kirjallisuustieteen menetelmien ja näkökulmien esille tuomista laajemmalle...
Sosiaalinen media on muuttanut tarinankerronnan retorisia mekanismeja ratkaisevasti. Juuri nyt liiku...
Tarkastelemme artikkelissamme sitä, millä tavoin oppilaat kuvailevat, selittävät ja arvioivat opetta...
Vuosi 2021 on julistettu tutkitun tiedon teemavuodeksi. Tutkitun tiedon teemavuosi on opetus- ja kul...
Marko Hautalan Leväluhta (2018) kertoo Vallin perheen useissa aikatasoissa liikkuvan synkän pohjalai...
”Liha- vai kasvisruoka” on kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Mutta kriittisen monilajisen ka...
Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä symp...
Kulunut kevät on ollut kaiken kaikkiaan ihmeellinen. Tieteellisten lehtien toimintaa koronavirus ei ...
Kuvailun perusta: Nimeke julkaisun nimiönäytöltä.Instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot [Sibelius...
Artikkeli tarkastelee sekä yksilön että ryhmän näkökulmasta epävarmuuden kohtaamista, jonka oppimise...
Tässä artikkelissa tarjoamme autoetnografisen katsauksen kahteen soveltavaa kielentutkimusta ja kork...
Rovaniemeläinen kasvatustieteen apulaisprofessori Päivi Rasi, 52, innoittuu opettamisesta ja kävelem...
Tieteessä tapahtuu -lehdessä (5/2020) Salla-Maaria Laaksonen ja Petro Poutanen kirjoittivat tiedevie...
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttanut erityisesti nuorten lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoi...
Koronatestitulos on negatiivinen, mutta infektion yleisoireet eivät hellitä. Lääkäri pohtii ääneen, ...
Puheenvuoromme käsittelee kirjallisuustieteen menetelmien ja näkökulmien esille tuomista laajemmalle...